perjantai 8. heinäkuuta 2016

Onnistumisia vauvan kanssa

Päätinkin kertoa vähän tämänpäiväisestä ratsastuksesta jmv. tässä postauksessa, joten Perrasta kerron myöhemmin! Leirivideon voit katsoa klikkaamalla tätä. 

Aluksi haluan vähän muistella vanhoja ja verrata niitä tähän päivään.

Muistan hyvin sen, miten ennen luokittelin Kustin enemmänkin laiskoihin hevosiin, kuin reippaisiin. Edes laukkakisa ei saanut sitä innostumaan eikä Kusti tehnyt yhtään enempää kuin piti. Tänään tuli taas huomattua, että ei se enää sinne laiskojen hevosten kategoriaan kuulu. Ei millään malttaisi seistä paikallaan ja voi kun olisi ihanaa nostaa laukka tähän väliin ja kirmailla hieman! Varsinkin maastossa laukatessa saattaa pylly lentää ja jos jokin ei huvita, niin pompataan jonnekin suuntaan. Tiedä sitten johtuuko se kunnon kasvamisesta vai onko kaikki nykyään kivempaa Kustin mielestä.

Kusti oli alkuvaiheessa hyvin etupainoinen ja takaosaa käytettiin vain sen verran, kun oli pakko. Nyt Kusti jopa käyttää takajalkoja aktiivisemmin ja pienellä muistuttelulla paino pysyy enemmän takana, eikä kokonaan edessä.


8.7.2016 ratsastus pellolla

Kusti vaikutti kovin reippaalta heti, kun nousin selkään. Se suoraan sanottuna marssi eteenpäin, eikä jaksanut piitata mun pyrryttelyistä. Alkukäyntien jälkeen siispä nappasin ohjat käteen ja aloitettiin pysähdyksillä ja peruutuksilla. Päätin jo ennen ratsastusta, että tänään ei laukattaisi, vaan keskityttäisiin nyt sataprosenttisesti siihen, että Kusti on kevyt edestä ja liikkuu rentona ilman kiirehtimistä. Ensimmäiset puoli tunia meni käynnissä pysähdyksien tekoon, sillä varsinkin aluksi Kusti oli sitä mieltä, että nyt en jaksa seistä paikallaan, enkä jaksa pysähtyä hetkeksikään! Kustia oli hankala pysäyttää, mutta peruutukset olivat hyviä. 
Sen puolen tunnin jälkeen Kusti alkoi tuntua hyvältä ja pysähtyi nopeasti pienillä avuilla. Otettiin siis pysähdys-käynti-ravi-käynti-pysähdys -siirtymisiä. Kun oltiin hetki taisteltu siitä, ettei sitä laukkaa nosteta kulmassa, Kusti alkoi liikkumaan tosi kivasti ja pienillä avuilla. Ei kauheasti ravailtu, mutta Kusti oli silti hikinen hyvän treenin jälkeen. Mentiin vielä pari kertaa neljää ravipuomia ja kun ne menivät hyvin, annoin Kustille pitkät ohjat ja lopetettiin hommat siihen.

Oon todella tyytyväinen tänpäiväseen. Kusti ei oo varmaan ikinä tuntunut noin hyvältä, joten jatketaan samalla tavalla tästä eteenpäin. Kun ei enää tarvii taistella noin kauan Kustin kuulollesaamiseen, niin aletaan ottaa laukkaakin sinne joukkoon. Kyllä tässä varmaan pari kertaa menee siihen.

Suureksi ilokseni huomasin Kustin pikkuhiljaa ymmärtäneen väistävän pohkeen tarkoituksen. Tänään se jopa otti yhden tai pari väistöaskelta urallepäin! Eihän se mikään hirmuinen ihme ole, mutta sai se mulle kyllä ison hymyn aikaiseksi!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti