tiistai 24. toukokuuta 2016

Aina ei voi onnistua

Moi! Eilinen koulutunti Kartsun kanssa ei mennyt ihan niin kuin olisin toivonut eikä mikään oikein tuntunut sujuvan kunnolla. Olin koulutunnilla, jolla hioimme pysähdyksiä, peruutuksia sekä siirtymisiä.

(c) Milja Tarvainen

Aloitettiin tunti tekemällä 1-3 askeleen pysähdyksiä, joiden aikana hevosen tuli pitää selkä ylhäällä sekä pitää pää alhaalla ja kantaa itsensä myös edestä. Tämä on juuri minulle ja Kartsulle se kaikista vaikein asia, joka ei sitten koskaan tunnu sujuvan eikä muuten sujunut eilenkään. Kartsu oli alusta alkaen erittäin nopea pohkeelle, mutta vahva edestä, jonka takia pidätteiden saaminen läpi tuotti koko tunnin ongelmia. Pelkästään pysähdyksen tekeminen vaati useamman pidätteen, puolipidätteen sekä kaikki mahdolliset avut istunnalla. Tämän takia jätin alussa peruutukset pois kokonaan ja keskityin vain pysähdyksiin, koska ei olisi ollut mitään järkeä lähteä työstämään peruutuksia, mikäli pysähdyksetkään eivät sujuneet halutulla tavalla. Kartsu kulki käynnissä todella kivasti rentona eteenpäin ja kantoikin itsensä yllättävän hyvin, mutta pysähdyksissä jännittyi kuitenkin kokonaan.

(c) Reetta Ihalin

Useiden yrityksien jälkeen pysähdykset alkoivat luonnistumaan vähintään välttävästi, eikä Kartsu jännittynyt enää niin paljoa. Tässä kohdassa päätin ottaa myös peruutuksia, jotka eivät nekään aluksi sujuneet sitten ollenkaan. Kartsu oli pysähdyksien aikana levoton, eikä se oikein tahtonut pysyä paikallaan, jonka takia työstäminen pysähdyksen aikana oli hankalaa. Siinä muutaman neuvotteluyrityksen jälkeen Kartsu kuitenkin päätti aloittaa yhteistyön tekemisen ja peruutti muutamia askelia pyynnöstä. Peruutuksia työstin aika kauan sinä aikana, kun muut jo aloittelivat työskentelyn myös ravissa. Halusin kuitenkin saada yhden asian sujumaan kunnolla ennen seuraavaan siirtymistä. Jonkin ajan kuluttua peruutuksetkin alkoivat sujua ja saatoin jo ottaa muutamia ravipätkiä, joiden aikana Kartsu osoittautui aivan liian eteenpäin pyrkiväksi sekä edestä painavaksi.

Jäin joksikin aikaa työstämään niin kevyessä- kuin harjoitusravissakin ympyröille sekä volteille, joiden aikana hain avotaivutusmaista taivutusta. Kartsu oli vielä kyljistäänkin hieman jäykkä, jonka takia pohjeapujenkin kuuntelu oli ponin osalta keskinkertaista. Näitä ongelmia sain kuitenkin korjattua työstämällä erilaisilla kaarevilla urilla sekä siirtymisiä tekemällä. Mitä pidemmälle tunti eteni sitä paremmalta Kartsu alkoi selkään tuntua. Koko tunnin jätkä oli kuitenkin hieman etupainoinen sekä vahva edestä, mutta muuten yllättävän elastinen sekä eteenpäin pyrkivä.

(c) Reetta Ihalin

(c) Reetta Ihalin
Otin vielä tunnin loppuun muutamia laukkaympyröitä, joiden aikana Kartsusta tuli todella etupainoinen. Työstinkin laukassa jonkin verran, jotta sain lavat ylös ja liikkeen tulemaan enemmän takaa eteen, jonka avulla etupainoisuuskin lähti korjautumaan. Laukan jälkeen Kartsu kuitenkin eteni ja paljon, eikä pidätteet tahtonut mennä läpi sitten ollenkaan. Vielä kun itse olin ollut niin viisas, että olin jättänyt hanskani tallin. Kädet alkoivatkin loppua kohden sanoa itseään irti ohjille varautuneen painon takia. :'D

Vaikka eilinen tunti ei mennytkään ihan putkeen, hyvillä mielillä olen lähdössä sunnuntaina kilpailemaan taas pitkästä aikaa. Me mennään Kartsun kanssa ihan perus Helppo C, E.B Special LuRan koulukisoissa. Saa nähdä, miten jätkä tällä kertaa isolla kentällä käyttäytyy!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti